KUVA: Hekumamedia, Kerttu Skyttä
KUVA: Hekumamedia, Kerttu Skyttä

Maailma on tiedostamattomien tuskiemme helvetti ja haaveittemme leikkikenttä

Sielukirjoittamisen muistio nro. 10/2015. Olet niin kasvanut yksinäisyyteen, ettet tiennyt mikä on vialla. Olit vailla kaikkea etkä tiennyt olevasi oikeutettu joihinkin asioihin, kuten läheisyyteen, rakkauteen, hellyyteen, yhteenkuuluvuuteen ja kosketukseen. Olet elänyt näiden asioiden puutteessa ilman, että olet tiennyt, sillä ethän voi tietää sellaisesta, mitä et ole osaksesi saanut. Nyt tiedät mitä nämä asiat tarkoittavat ja olet ensimmäistä kertaa saanut juurevaa tuntumaa syviin, sisäisiin voimiisi, jotka sisältävät kaikkea tätä.

Tunnistit hetki sitten itsessäsi olevan yksinäisyyden ja mietit mistä se johtuu, muttet löytänyt mitään tiettyä syytä.

Olet aina tuntenut yksinäisyyttä ja se on aina ollut mukanasi. Yksinäisyyteesi on syy. Olet kokenut elämässäsi hylkäämistä ja nyt se vain purkautuu sinusta. Olet yksin kärsinyt kipujasi, kuumeitasi ja pelännyt, mutta myös samalla toivonut kuolemaa, joka pelastaisi sinut elämältä. Olet ollut potkittu ja pahoinpidelty ja omaan onnesi nojaan jätetty jo pienenä. Olet ollut lyöty ja henkisesti kuritettu niin monin eri menetelmin, ettei moni ehkä edes pysty käsittämään. Sellaista on elää alkoholistisessa ja toimintahäiriöisessä ympäristössä, jossa mikään, pieninkään arkielämän asia ei ole normaalia. Normaalia on epänormaali. Normaalia on ollut pelko, paniikki, suru, ja ajoittain toivon pilkahdus jostakin pienestä, jonka johdosta kaiken on jaksanut aloittaa ja käydä läpi taas seuraavina päivinä, kuukausina ja vuosina. Lapsi ei ymmärrä eikä lapsella ole muuta. Lapsi on tietämätön vaihtoehdoista ja tyytyy siihen, mitä on tarjolla ja oireilee siitä. Sinä oireilit masennuksella ja olit jo hyvin pienenä iloton ja masentunut, totinen. Olit jo pienenä niin masentunut ettet halunnut nousta sängystä.

Kun hyväksymme ”vajavaisuutemme” ja lopetamme niitä vastaan taistelemisen, on mikä tahansa mahdollista.

Usein keskitymme kokonaisuuden kannalta mitättömiin asioihin, jolloin pysymme paikallamme emmekä ymmärrä kokonaisuuksia, joilla on yksityiskohtia enemmän merkitystä. Emme välttämättä edes muista oman elämämme kokonaisuutta.

Olen alkanut uskoa, että jos sielu on tarpeeksi haavoittunut, sen palastamiseksi ja esiinnostamiseksi tarvitaan ihmeitä ja rukouksia sekä hurjasti oikeanlaista päättäväisyyttä itsearvostuksen kautta. Pyysin apua vuosien ajan oman sisäisen tiedon vapauttamiseeni ja jostakin syystä minusta on aina tuntunut siltä, että sisälläni on jotain mitä en ymmärrä. Mitä se sitten on? Se tunne siitä, että elämäni kuuluisi olla jotakin muutakin tai jotain puuttuu... jotain tärkeää, jotain oleellista. Se on tunne, kun mikään ei tunnu riittävältä ja olo on tyhjä, vaikka kaiken pitäisi olla hyvin. ”Mikä minussa on vikana? Miksen ole tyytyväinen? Miksi vihaan itseäni ja soimaan, antamatta anteeksi? Miksi olen niin yksinäinen, vaikken ole yksin? Miksi minulla on niin kova kiire eteenpäin? Miksen osaa pysähtyä tai kuunnella itseäni ja rajojani?” Ehkä jokin edellä mainituista kysymyksistä tuntuu tutulta. Ehkä joku niistä hiipii mieleen useinkin ja häiritsee kesken onnellisen hetken, ihan kuin jokin sisällä ei voisi täysillä olla mukana.

Elämä voi jossain kohdin olla suurta taistelua irti väärän vallan kahleista kohti vapautta ja totuutta.

Meidän kaikkien tulisi olla oman totuutemme vapaustaistelijoita ja samalla, siinä taistelussa, voimme vapauttaa muitakin. Tämä maailma on tiedostamattomien tuskiemme helvetti ja haaveittemme leikkikenttä. Jos tuskamme ovat haaveitamme suuremmat, emme kykene omanlaiseemme elämään. Seuraamme luulojamme kyseenalaistamtta uskomuksiamme ja suoritamme elämäämme parhaan kykymme mukaan. Juomme kahvimme, vetemme, niin kuin ne olisivat itsestäänselvyyksiä. Tai sitten voisimme tunte ne joka soluissamme mahdollisuuksina ja kiitoksen aiheina.

Olen kaikesta huolimatta kiitollinen elämästä ja siitä, etten lopettanut yrittämästä.

Olen kiitollinen ystävistä, jotka olivat tarpeeksi rohkeita tarjoamaan tukensa silloin, kun olin luovuttamaisillani. Kiitän erityisesti Sannaa, Niinaa ja Susannaa ja monia muita oikeamielisiä sekä oikeudenmukaisia matkalleni ja sen varrelle hetkeksi viivähtäneitä. 

Oma haluni ”parantua” ja löytää vastauksia on ollut niin kova, etten edes osannut pelätä. En ikinä olis edes osannut kuvitella, että elämänmatkani olisi tällainen. 

Ehkä siksi lähdinkin niin päättäväisesti liikkeelle. En silloin ymmärtänyt, että verhon takana olisi kokonainen maailma. Piilotajunta kantaa mukanaan kaiken. Piilotajunta koettaa kaikin tavoin saada viestinsä esiin vapauttaakseen kapasiteettia nykyelämälle. Mitä enemmän piilossa on keskeneräisiä tunnekokemuksia, sitä uupuneemmaksi nykyelämä muodostuu. Olen ymmärtänyt toimineeni varageneraattorilla vuosikaudet ja pian aivoni olisivat varmaan ylikuumentuneet. Ehkä muistin pätkiminen on oire tällaisesta ylikuumenemisesta. Huollamme koneitamme, mutta mielenhuolto on lapsenkengissä ellei jopa retuperällä.

Sielukirjoittamisen avulla autan ihmisiä alkuun oman mielensä tyhjentämisessä.

Tämä on projekti, joka kannattaa läpikäydä ja se on ehkä ihmisen tärkein projekti ikinä avaten ihmisen itsensä eteen koko elämän ja tämän potentiaalin avoimeen tarkasteluun. Joku voisi puhua jumalyhteydestä. Itse puhun sisäisestä lapsesta ja alitajunnasta, jonka kautta yhteys johonkin suurempaan voi avautua. Sielukirjoittaminen on erityisesti syvien, keskeneräisten lapsuuden ja nuoruuden kokemusten avaamiseen kehitetty metodi, joka toimii jokaiselle omalla tavalla. Sitä voidaan käyttää tukena traumanhoidossa ja traumatyöskentelyn tehostamisessa. Sielukirjoittaminen on tehokkuutensa takia suositeltavaa toteuttaa traumapsykoterapeutin tukemana, mikäli mielen ja kehon tunnelukkojen käsittely itsenäisesti muodostuu liian kuormittavaksi.

Elämä on melkoinen oppipolku, joka pistää ihmismielen koetukselle niin halutessaan.

Ei oman itsensä avaamisen kai tarvitsisi olla näin kivikkoinen tie. Mutta, onpahan ollut matka, jota en tämän joulukalenterin aikana päässyt edes puoliväliin saakka. Ehkä jatkamme seuraavana jouluna? Kuka tietää. Muistiot 11-27 ovat vielä läpikäymättä ja läpikäytyihinkin muistioihin jäi vielä lukuisia, lukuisia kokemuksia ja ajatuksia elämästä.

Rankka joulukalenteri kiittää seuraajiaan, ja toivottaa lukuisia upeita sisäisiä kohtaamisia vuodelle 2020. Tervetuloa mukaan Sielukirjoittamisen verkkokurssille, jo kymmenien muiden rohkeiden joukkoon.

 

 

Seuraa Sielukirjoittamisen joulukalenteria täällä >

 

 

Pin It

Muita artikkeleita