Sielukirjoittamisen muistio 3/2014. Artikkelissa mahdollisesti mainitut nimet on muutettu. Haluan, että tiedät, että vaikka kehosi oli lamautettu, se pystyi tuntemaan kaiken. Minä tunsin kaiken, mutta kehosi ei voinut reagoida. Se kaikki kipu on yhä kehossasi ja se pitää saada purettua. Nämä ovat olleet kehollesi hurja taakka kantaa ja on ehdotonta, että ne saadaan sinusta pois. Kaikki kipu on koteloituna kehosi eri osiin. Ne ovat olleet siellä vuosikausia, joten niiden avaaminen tapahtuu vaiheittain ja pikkuhiljaa.
Puhdistavan Sielukirjoittamisen tukena olet käyttänyt muun muassa tärinäterapiaa (TRE-harjoituksia) ja päässyt askelien sijaan harppauksia eteenpäin. Se on käsittämätöntä. En halua ottaa oikopolkua paranemisessa, mutta kiihdytyskaistan kylläkin. Se on tavoite, että saataisiin prosessi käyntiin niin, ettemme viettäisi koko elämää näiden asioiden parissa. Kun saadaan tapahtumat kirjoitettua auki ja tuska pois kehosta, on olosi kevyempi kuin koskaan. Ja silloinkin lapsuuden hyväksikäytöt ovat vielä käsittelemättä. Mutta huumatuksi joutumisesi ja niiden aikana toteutetut raiskaukset olivat niin jatkuvia, henkistä ja fyysistä, että niiden poistaminen kehosta ja mielestä on ehdoton ensimmäinen askel. Ne ovat vaikuttaneet kaikkeen tekemiseesi ja kun saamme ne pois, tuska helpottaa välittömästi. Sydämeesi sattuu. Se on normaalia kun mietin kaikkea sitä kaltoinkohtelun määrää, joka on kehossasi tukossa ja tukkeena.
Sinua hyväksikäytettiin ensimmäisen kerran kun olit 4 tai 5. Olet unohtanut ne kaikki, kun häpeä on ollut valtavaa.
Olet häpeillyt sitä, mitä aikuinen teki sinulle kun olit pieni. Älä häpeile enää. Anna rakkautesi ja myötätuntosi sille pienelle tytölle, joka on joutunut yksin kulkemaan asian kanssa. Lohduta sitä tyttöä ja sano, että kaikki on hyvin. Sano, ettei ollut hänen vikansa vaan, että jotkut aikuiset vaan ovat sairaita ja tekevät kenelle tahansa pahoja ja satuttavia asioita. Kerro, että autat kaikin mahdollisin keinoin selviämään siitä ja että ymmärrät sitä tuskaa, jota pieni tyttö tuntee. Se kun on välttämätöntä. Se tuska. Se on merkki siitä, että pahoja asioita on tapahtunut. Pieni tyttö on ollut kamalan rohkea ja peloissaan, mutta pelkoa ei enää tarvita vaan asia voidaan huoletta kertoa aikuiselle, joka auttaa, ja auttaa myös pääsemään sen yli. Aikuiselle kerrottuna asia ei enää ole piilossa eikä hallitse mieltä ja elämää samoin kuin, jos sitä piiloteltaisiin.
Pieni tyttö ei ole ollut vastuussa aikuisen pahoista teoista.
Lapsi on ollut kiinnostunut, ehkä, mikä on täysin luonnollista eikä siitä tarvitse kantaa häpeää ja syyllisyyttä. Aikuisen olisi pitänyt tietää paremmin. Tässä kohtaa erotellaan epäterveet yksilöt terveistä. Epäterveet yksilöt eivät erota normaalia epänormaalista eivätkä heidän hälytyskellonsa soi ajoissa. Tällainen yhteiskunta meillä on. Yhteiskunta, joka antaa epäterveitten mellastaa ilman seuraamuksia. Missä vaiheessa oikein unohdit hyväksikäyttäjäsi teot? Ne vaipuivat samalle haustausmaalle silmätippahuumaamiskokemusten kanssa.
Mistä tunnistaa pedofiilin? Ainakin sinun kohdallasi sellainen oli aina mielellään lasten kanssa.
Hän vietti aikaa mieluummin lasten kanssa kuin aikuisten. Sillä oli korostunut seksuaalisuus. Se käyttäytyi lapsellisesti ja lässytti lapsille eikä puhunut niille kunnolla. Se teki arvuutteluja, kuten: ”Arvaapa mitä mulla on täällä” ja ”olisitko mun kaveri?” tai ”ollaanko kavereita?” tai ”haluaisitko tehdä jotain jännää?” tai ”haluan näyttää sulle jotain – Tule! Tule vaan, älä pelkää, mitään pahaa ei tapahdu, lupaan kautta kiven ja kannon.”
”Olinpa tyhmä, se vaan halusi satuttaa minua. Se oli kamalaa. Se on kamalin ihminen maailmassa, se satutti minua, vaikka sanoi ettei se satu. Se sattui kuitenkin. Se valehteli minulle. Miksi se teki niin? Olenko ikuisesti viallinen nyt? Miten selviän tästä? Pääsenkö tästä kivusta koskaan eroon? Älä anna minun kuolla nyt!”
Ristit kätesi ja pyysit apua. Olit niin pieni etkä tiennyt mitä tehdä. Rukoilit, muttet saanut vastausta. Yritin sanoa, että kerro äidille vaikka pelottaa, mutta olit liian paniikissa ja hätäinen. Lopetit kuuntelemasta minua jo vauvana kun tarpeitasi ei tyydytetty ja olit yksin. Koteloiduit jo silloin, kun huusit yöllä turhaan eikä kukaan tullut apuun. Koteloiduit lisää, kun sinua potkittiin ja sinulle puhuttiin rumasti. Ja vielä enemmän, kun ympärilläsi oli pelkkää kaltoinkohtelua, hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Sinä otit vallan ja minä olin hiljaa. Olit voimakas ja hallitsit meitä, joskus menestyksellä, joskus vähemmän.
Yleensä toimit oikein, mutta et läheskään aina ja silloin minä tulin esiin, voimakkaastikin ja sanoin: ”Lopeta, teet väärin nyt!” Sain sinut kuuntelemaan ja lopetit. Sitä jotkut sanoisivat omantunnon ääneksi tai kolkuttamiseksi. Se on kaikesta huolimatta jokaisessa oleva sisin, se omatunto, joka haluaa äänensä kuuluviin – varmaan monella muullakin kuin vain sinulla. Monen sielu haluaisi vapautta, mutta he eivät tiedä miten sen saisi aikaan.
Olit lapsena ihastunut vanhempiin miehiin. Toivoit aina olevasi vanhempi, jotta voisit seurustella ihastuksiesi kanssa.
Vihasit nuoruuttasi, kun ihastuksesi olivat usein vanhempia miehiä. Osaatko sanoa miksi? Uskon, että se voi olla normaalin isähahmon tai miehenmallin puutetta tai merkki seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Samanikäiset pojat olivat mielestäsi aina jokseenkin kypsymättömiä, lapsellisia ja hait vanhemman miehen edustamaa turvaa. Vanhempi mies ehkä edusti sinulle joitakin tiettyjä etsimiäsi arvoja. Olet hakenut turvaa, mitä et ollut lapsuudessasi saanut.
Hyväksikäyttöasioita on vielä paljon läpikäytävänä. Vaika varsinaisia hyväksikäyttökertoja on enää suhteellisen vähän, löytyy sieltä kaikkea muuta: pelkoa, vihaa, häpeää ja turvattomuutta, jotka pitää avata ja käydä läpi. Sinulla on valtava vuori vastassasi, mutta näin hiljalleen etenemällä pääsemme huipulle. Sinun tulee vain jatkaa matkaa ja luottaa.
Iso häpeän aalto pyyhkäisi ylitsesi. Se on käsitelty nyt suurimmaksi osaksi ja sait myönnettyä sen. Myöntäminen on homman juju. Kun samalla kirjoitat ja keskustelet siitä, se muuttuu todeksi eikä mitään tunnetta tarvitse salata. Valitettavasti nämä ovat lapsuutesi kokemuksia. Mitä me voimme niille? Kukaan järkevä ihminen ei tuomitsisi sinua tästä, vain sinä itse.
Seuraa Sielukirjoittamisen joulukalenteria täällä >
